Tavastialla on 40vee bileet. Onnee. Se on kuitattu.
Päädyin vähän onnekkaasti katsomaan Disco Ensembleä ja Jaakko & Jayta Tavastialle tänään. En ajatellut aluksi mennä keikalle ollenkaan, kun ei vaan jotenkin ja emmä tiiä, mutta ilmainen lippu on aina hyvä houkutin keikalle. (Kiitos Anna!)
Huvikseni ennen keikkaa pohdiskelin näkemieni Disco Ensemblen keikkojen määrää ja tänään oli luvassa kymmenes näkemäni bändin keikka. Aiempiin keikkoihin liittyy monia huikeita muistoja, reissuja, kolhuja, ilon aiheita ja kyselyitä, että tuliko se Mantra. Ja ainahan se Mantra tuli. Disco Ensemblen musiikin tahtiin elettiin lukiossa paskoja parisuhteita, hienoja bileitä ja biisejä lainailtiin ties mihin mielentiloihin. Tänään olisi siis voinut olla jotain huikeata tiedossa.
Aiemmilla Disco Ensemblen keikoilta minut on voinut joka ikinen kerta löytää pitistä. Takarivi ja tuoppi kädessä ei koskaan ole ollut bändin katsomiselle mikään vaihtoehto. Aina on menty riehumaan ja joka keikalta on muistona ollut nestehukkaa, mustelmia ympäri kehoa (oudoimmat: rintakehä ja sisäreisi!), kipeitä lihaksia ja tyhjästä ilmestyneitä vaatekappaleita. Milloin on oma kyynärpää osunut jotain leukaan ja milloin omaan leukaan on tullut toisen kyynärpäätä, milloin on In Neonin aikaan tullut pogottua yksin, kun muut eivät tiedä biisiä ja onpa sitä joskus tullut lennettyä lavaa tai turva-aitaa päin niin, että ilmat ovat menneet pihalle. Joka kerta Disco Ensemblen keikka on ollut fyysinen kokemus ja jokaista kertaa odotin yhtä innokkaasti.
Tänään, 13 päivä marraskuuta vuonna 2010, menin takariviin. Tuoppi kädessä. Se tuntui aluksi väärältä. Nykyisin olen kumminkin huomannut olevani keikoilla paljon mukavuudenhaluisempi. Arcade Firen keikallakin istuin portailla ihan tyytyväisenä, vaikka siellä torin tasolla oli paljon kovempi meno. Huolestuttaa. Nytkin mietin, että lunastanko Raised Fistiin lippua, kun siellä kumminkin kaikki rehaa ja on pakko pogoo. Ei vaan jaksa.
Kaiken huolestumisen takana pidin kumminkin näkemästäni myös siellä takarivissä. Tuoppi kädessä. Disco Ensemble on edelleen takuuvarma livebändi, eikä ne vieläkään siellä lavalla seesteisiä ole. Uudet biisit kuulostivat myös livenä ihan hyviltä ja vanhat biisit saivat vieläkin pään notkumaan ja kantapäät kokeilemaan poistumista lattiasta. Jaakko & Jayn live-energia on myös jotain aivan käsittämätöntä. Hyvä keikka siis, mutta voi kuinka ne aiemmat olivat vain niin paljon parempia. Ilman mustelmaa kehossa, ei Disco Ensemblen keikka ole hyvä. Tai no on se. Saisinko teini-ikäni takaisin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti